Uskonnonvapaus
Suomen perustuslain mukaan jokaisella on omantunnon ja uskonnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Puhutaan myös laajemmasta vakaumuksenvapaudesta. Muita uskonnonvapauteen liittyviä käsitteitä suomen kielessä ovat ainakin omantunnonvapaus, ajatuksenvapaus, katsomusvapaus ja kulttivapaus.
Noin 30 % suomalaisista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ei -kirkolliset hautajaiset ovatkin yleistyneet Suomessa. Hautajaisjärjestelyissä toimitaan hyvin monissa asioissa aivan samalla tavalla riippumatta siitä mikä poismenneen vakaumus on ollut. Jäähyväistilaisuus ja seurakunnan osallistuminen seremonioihin ovat asioita, joissa eroja syntyy. Yleisistä läheisen poismenoon liittyvistä asioista voit lukea kokoamastamme omaisen oppaasta.
Vainajan vakaumuksen ja maailmankatsomuksen vaikutus
Ennen hautajaisjärjestelyiden aloittamista on hyvä selvittää, onko vainaja tehnyt ennakkosopimuksen tai suunnitelman hautausjärjestelyistä tai minkälainen vakaumus tai maailmankatsomus hänellä on ollut. Silloin kun poismennyt ei ole kuulunut kirkkoon tai mihinkään uskontokuntaan on tämä erityisen tärkeää. Hautausjärjestelyissä tulee aina kunnioittaa vainajan tahtoa ja vakaumusta, myös omaisten toiveet otetaan luonnollisesti huomioon, kunhan ne eivät ole ristiriidassa vainajan toiveiden kanssa.
Jos vainajan toiveet eivät ole tiedossa, päättävät omaiset hautausjärjestelyistä.
Kirkollinen siunaaminen vai siviilihautajaiset!
Uskonnottomasta surujuhlasta ja hautajaisista käytetään myös nimitystä siviilihautaus. Siviilihautajaisissa ei ole pakollista kaavaa, vaan ne voidaan monin eri tavoin rakentaa heijastamaan vainajan persoonallisuutta ja sitä merkitystä, joka hänen elämällään on hänen läheisilleen ollut.
Mikäli tiedetään, että poismenneellä on ollut jonkinlainen vakaumus tai että hengellisyys on kuulunut hänen elämäänsä, vaikka hän ei ole halunnut kuulua kirkkoon, voidaan hänelle ainakin luterilaisessa kirkossa järjestää kirkollinen siunaus. Tästä keskustellaan siunaavan papin kanssa erikseen. Kirkollinen siunaaminen saattaisi joskus olla omaisten toive. On kuitenkin hyvin tärkeää toimia poismenneen ajatusmaailman mukaisesti, vaikka tämä voi joskus tuntua läheisistä pahalta. Joskus on kirkkoon kuuluville läheisille voitu järjestää erillinen tilaisuus, jossa pappi voi olla paikalla ja läheiset saavat laulaa esimerkiksi virsiä, jotka saattavat tuntua tärkeiltä. Tällöin kaikille on annettu mahdollisuus hyvästellä vainaja omalla tavallaan.
Siviilihautajaiset järjestetään usein kaksiosaisina. Ensin pidetään jäähyväishetki kirkon yhteydessä olevassa jäähyväishuoneessa. Oulussa on Intiön kappelin yhteydessä kaksi erillistä hiljentymishuonetta. Tämän jälkeen pidetään muistotilaisuus tarjoiluineen muualla. Arkkuhautauksessa voidaan jäähyväishetki pitää myös haudalla. Tuhkahautaukseen kuuluvaan uurnanlaskuun osallistuvat yleensä vain lähiomaiset. Uurnanlasku on tavallisesti viikon tai parin kuluttua varsinaisesta hautajaispäivästä, uurna laskettava tai tuhka siroteltava viimeistään vuoden kuluessa tuhkauksesta. On myös mahdollista saattaa vainaja tuhkattavaksi vain lähimpien kesken ja viettää varsinaiset hautajaiset muistotilaisuuksineen vasta uurnan läsnä ollessa. Jäähyväistilaisuuden ohjelmana voi olla musiikkia ja jäähyväispuhe.
Muistotilaisuus
Kirkkoon kuulumattoman muistotilaisuuden voi järjestää yksityisissä tiloissa, vaikkapa jonkun kotona tai missä tahansa julkisesti varattavissa olevassa tilassa. Muistotilaisuuksia pidetään enenevässä määrin sellaisissa ravintoloissa, jotka voivat järjestää yksityistilaisuuksia. Oulussa esimerkiksi Ravintola Nallikari ja Ravintola Rauhala ovat olleet monelle mieluinen muistotilaisuuspaikka.
Muistotilaisuuden voi pitää myös vaikka kesämökillä, veneessä tai omenapuun alla. Tässäkin on tärkeä miettiä, mitä edesmennyt olisi toivonut ja mikä tuntuu läheisistä mukavalta.
Hautaustapa ja hautapaikka
Seurakunnat tarjoavat lain edellyttämällä tavalla hautapaikan kaikille alueensa asukkaille riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta. Oulussa Intiön hautausmaalla ja Oulujoen hautausmaalla on ns. tunnuksettomia alueita, arkku tai uurna voidaan haudata myös suvun hautaan tai mihin tahansa hautapaikkaan seurakunnan hautausmailla. Vainajan tuhka voidaan myös sirotella mereen, Oulussa kaupunki on rakentanut Toppilansalmen aallonmurtajalle paikan tätä varten. Toinen paikka sijaitsee avomerellä Oulun edustalla. Tuhkauurna voidaan haudata tai sirotella myös muille maa-alueille maanomistajan luvalla aivan kuten kirkkoon kuuluvienkin osalta.
Hautajaisten kustannukset Hautajaisten kustannukset muodostuvat pääosin samalla tavalla kuin kirkkoon kuuluvillakin. Ulkopaikkakuntalaisten kustannukset muodostuvat seurakunnan palveluiden osalta hieman kalliimmiksi kuin muilla. Siviili hautajaisissa seurakunta perii jäähyväishuoneen käytöstä pienen maksun.
